

Tiede Luonto - podcast
Uppoudu luonnon ja eläinten kiehtovaan maailman Tiede Luonto -lehden parissa. Uutuuslehden kiinnostavimmat jutut nyt kuunneltavassa muodossa. Ymmärrä luontoa, ymmärrät itseäsi.

Harmaavalas ui ihmisen silitettäväksi
Jätin iho tuntuu kumiselta ja paikoin röpelöiseltä, koska sitä peittävät merirokot. Teksti: Jessica Haapkylä. Lukija: Arja Kivipelto. Kuva: Getty Images

Hossan harjuilla on lysti kävellä
Monen polun molemmilla puolilla päilyy kirkas järvi, ja siellä täällä näkyy hopeaisia keloja pystyssä ja poikittain. Teksti ja lukija: Arja Kivipelto. Kuva: Vastavalo.

Kumarrus puutarhalle
Elämä parani taimipotti kerrallaan, kun korona pakotti kotoilemaan. Teksti ja kuva Mari Mörö. Lukija Arja Kivipelto.

Ahman aika koittaa etelässä
Vilkas pikkupeto laukkaa kovaa vauhtia halki Suomen. Tunnetulle ahmatille maistuvat etelässä supikoirat ja kauriit. Teksti ja lukija: Jenna Parmala. Kuva: Vastavalo.

Metsäpalo tuhoaa ja elvyttää
Tulevina vuosina metsäpalojen riski kasvaa. Tutkijoiden mukaan entiset palopaikat kuhisevat elämää. Kirjoittanut ja lukenut Jenna Parmala. Kuva: Vastavalo.

Vonkaleet ovat vesiluonnolle tärkeitä
Kalastajien pitäisi vapauttaa isot eväkkäät, koska ne takaavat kalakantojen koon ja elinvoiman sekä pitävät ravintoketjut toimivina. Kirjoittanut Hannu Lehtonen, lukenut Arja Kivipelto

Luhtaorvokki kasvaa Suomessa enää kuudessa paikassa
Erittäin uhanalaisen kasvin suojeluun tarvitaan uudenlaisia keinoja. Teksti: Pertti Ranta. Lukija: Arja Kivipelto. Kuva: Vastavalo.

Kumikanootilla pääsee hankaliinkin paikkoihin ja näkee paljon
Eteneminen on hidasta: kirjailija Maarit Verronen on melonut toistakymmentä kesää eikä ole ikinä ohittanut toista vesikulkuneuvoa hassunnäköisellä menopelillään. Teksti: Maarit Verronen. Lukija: Arja Kivipelto.

Kauris on kotipihan vakiovieras
Kauris on suloinen räpsyripsi, mutta myös punkkipesä. Arkajalka hakeutuu ihmisten pihapiireihin turvaan pedoilta ja metsästäjiltä. Teksti ja lukija: Jenna Parmala Kuva: Vastavalo

Hietasisiliskon piilopaikalla
Kävimme hietasisiliskojen salaisilla hiekkakuopilla soidinaikaan, jolloin koiraiden kyljet loistavat smaragdinvihreinä. Laji on voinut vipeltää maassamme pitkään huomaamatta – tai sitten se on tuore vieras. Teksti ja lukija: Jenna Parmala Kuva: Vastavalo

Ihana Evon alue opetti retkeilijän valokuvaamaan
Kun Fred Björksten löysi seudun aarniometsät, hän tutki niitä innoissaan kuin irti päästetty ajokoira. Kirjoittanut Fred Björksten, lukenut Arja Kivipelto.

Kehrääjä on lintumaailman paras piiloutuja
Pesän etsijän on tutkittava maastoa sitkeästi metri metriltä, ja tämän osaa yksi mies. Teksti Petri Puromies, lukija Arja Kivipelto, kuva Alamy.

Kämmekät ovat hurmaavia huijareita
Monet orkideat petkuttavat hyönteisiltä pölytyspalvelun, mutta eivät anna vastalahjaksi mettä. Teksti ja lukija: Arja Kivipelto Kuva: Vastavalo

Eläinlapset tulevat
Keväällä luonto on täynnä söpöjä, leikkisiä ja kömpelöitä poikasia. Leikki antaa niille esimakua aikuisen elämästä. Teksti ja lukija: Jenna Parmala, kuva: Getty Images

Alussa tekojärveen vyöryy elämää: sitä ryömii maasta, ui vedestä ja lentää ilmasta
Eliöiden ryntäys tasaantuu aikanaan, mutta turvetta nousee pintaan vielä 40 vuoden päästä. Teksti: Anssi Orrenmaa. Lukija: Arja Kivipelto.

Kevään kukat kylpevät valossa
Varhaiset kaunottaret kukkivat, kun aurinko porottaa metsänpohjaan asti. Kirjoittanut ja lukenut Arja Kivipelto. Kuva: Getty Images

Kevät tulee valkoisin siivin
Karaistuneet laulujoutsenet voivat aloittaa pesinnän, vaikka kotijärvi olisi umpijäässä. Kirjoittanut ja lukenut Arja Kivipelto. Kuva: Vastavalo

Hevonen on suuri pelkuri
Hevonen voi säikkyä mitä vain muovipussista hiihtäjään ja tätä ominaisuutta valaisee hauskasti Tiede Luonto -lehden ääneen luettu artikkeli. Arkuus on nimittäin kirjoitettu saaliseläimen geeneihin. Kirjoittanut Terhi Laurila, lukenut Arja Kivipelto, kuva NPL

Pulahdus hyiseen avantoon tekee eetvarttia ihmiselle
Siihen voi jäädä koukkuun. Se voi edistää terveyttä. Talviuimarit ovat vakuuttuneita harrastuksensa hyvistä vaikutuksista, ja niistä on vähän tieteellistäkin näyttöä. Kirjoittanut Kirsi Riipinen, lukenut Arja Kivipelto. Kuva: Shutterstock.

Kapmaa on tieteellinen mysteeri ja kasvien monimuotoisuuden keskittymä
Afrikan eteläkärjestä on tuotu Eurooppaan esimerkiksi pelargoni, gerbera, kolibrikukka, kliivia, rahapuu, aaloe ja aitoamaryllis. Kirjoittanut Pasi Reunanen, lukenut Arja Kivipelto. Kuva: Marco Ramerini/Getty Images