Subutex-Suomen naiset - podcast
Minkälaista on elää naisena huumemaailmassa? Entä onko muutos mahdollinen? Toimittaja-kirjailija Laura Juntusen podcastissa 11 naista kertoo tarinansa, jokainen omasta näkökulmastaan. Kun “Piia” alkoi käyttää parikymppisenä Subutexia, työelämä vaihtui pian huumekauppaan. Nuorena perhekoteihin sijoitettu “Nea” puolestaan on saanut opiskeluista kiinni ja kertoo jättäneensä päihteet. Liisa pohtii, miksi hän käyttäytyi menneisyydessään niin väkivaltaisesti. Mielenterveysongelmista kärsivä “Elina” lääkitsee itseään amfetamiinilla, mutta sanoo voivansa jo paremmin. Christinellä kului 25 vuotta vankilakierteessä ja lapsena päihteisiin tutustunut Tii on jäänyt asunnottomaksi monta kertaa. Lisäksi sarjassa kuullaan mm. korvaushoidossa olevien Sannan ja Miljan, eli äidin ja tyttären tarina, ja perustellaan, miksi Suomessa olisi korkea aika kokeilla käyttöhuoneita. Juntunen haastatteli naisia keväällä 2023 eri puolilla Suomea. Haastateltavien nimiä on muutettu aiheen arkaluontoisuuden takia, mutta heidän henkilöllisyytensä ja kertomuksia tukevat asiakirjat ovat toimituksen tiedossa. Sarjan 1. tuotantokauden jaksot nyt kuunneltavissa!
10. Laura: “Aiemmin näin tulevaisuudessa pelkkää mustaa”
Sarjan viimeisessä jaksossa äänessä on Laura, joka kertoo omasta toipumisestaan. Laura ehti elää vuosia päihteiden hallitsemaa arkea, kunnes lopulta pääsi korvaushoitoon. Hoito avasi tien Lauralle myös muihin elämänmuutoksiin: oli mahdollista mennä työkokeiluun ja suunnitella opiskeluja. Hän kokee, ettei enää tarvitse pärjätä yksin. Nykyään Laura auttaa muita päihdeongelmista kärsiviä Irti Huumeista ry:n Huudikoutsina. Hän toivoo, että Suomessakin kokeiltaisiin huumeiden laillisia käyttöhuoneita. Haastateltava esiintyy jaksossa etunimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen koko henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa Kiitos kaikille haastateltaville ja kuuntelijoille!
9. Christine: “Vankilavuodet olivat pohjakosketukseni”
Kun Christine joutui vankilaan, hän menetti kaiken. Nyt pitkä vankilatuomio ja 25 vuotta kestänyt päihderiippuvuus ovat taakse jäänyttä elämää. Kaikista vangeista naisia on vain pieni vähemmistö, noin 8 prosenttia. Naiset joutuvat vankilaan usein väkivaltarikosten takia, ja heillä on tyypillisesti taustallaan pitkään jatkuneita traumaattisia kokemuksia. Jaksoa varten on haastateltu myös Kriminaalihuollon tukisäätiön Naiset näkyviksi -toiminnan asiantuntijaa, ja lähteenä on käytetty Kriminaalihuollon tukisäätiön julkaisuja.
8. Tii: “Mun koko omaisuus oli rinkassa”
Tii alkoi käyttää kovia huumeita jo alakouluiässä. Taustalla vaikuttivat diagnosoimaton ADHD ja käytöshäiriöt. Vuosien varrella Tii ehti olla asunnottomana monta kertaa, usein hän nukkui pusikoissa ja pyöräili pitkin Uuttamaata. Tänään hän auttaa muita asunnottomia ja päihdeongelmaisia VVA ry:n kokemusmentorina. Vuoden 2022 lopulla Suomessa oli 3 686 yksin elävää asunnotonta. Naisia heistä oli noin 900. Asunnottomuus ei kuitenkaan juuri näy katukuvassa, sillä suurin osa hakeutuu yöksi tuttavien luokse tai muuten piiloon katseilta.
7. Sanna & Milja: “En olisi halunnut tytölleni tätä samaa”
Sanna ja Milja käyvät molemmat korvaushoidossa. Äidin ja tyttären välit ovat lähentyneet yhteisen toipumismatkan aikana. Mitä toipuminen on vaatinut? Huumeita ongelmallisesti käyttävien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla. Esimerkiksi opioidiriippuvuuden lääkkeellisessä vieroitus- ja korvaushoidossa on kuitenkin vain murto-osa käyttäjistä. Tutkimusten mukaan päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat voivat siirtyä myös seuraavalle sukupolvelle. Haastateltavat esiintyvät jaksossa etunimillään yksityisyytensä vuoksi. Heidän koko henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
6. “Piia”: “Kun myi huumeita, ei tarvinnut olla muista riippuvainen”
Kun parikymppinen, töissä käyvä “Piia” alkoi käyttää Subutexia, koko elämä luisui raiteiltaan. Hän rahoitti omaa käyttöään myös myymällä huumeita. Buprenorfiini on Suomessa eniten väärinkäytetty opioidi, josta puhutaan yleisemmin kauppanimellä Subutex. Kansainvälisesti katsottuna on poikkeuksellista, kuinka Subutex on syrjäyttänyt meillä heroiinin lähes kokonaan. Haastateltava esiintyy jaksossa toisella nimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen oikea henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Jaksoa varten on haastateltu myös asiantuntijaa Nuorten Ystävien Verto-toiminnasta.
5. Anna: “Raskaudenaikainen käyttö oli häpeän ja pelon kierre”
Rikkonaisen lapsuuden elänyt Anna taisteli päihdeongelman kanssa odottaessaan ensimmäistä lastaan. Vaikka ammattilaiset tiesivät Annan riippuvuudesta, nuori äiti jäi pitkäksi aikaa yksin ongelman kanssa. Äidin päihteiden käyttö vaarantaa vuosittain tuhansien sikiöiden kehityksen ja on myös yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin. Haastateltava esiintyy jaksossa etunimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen koko henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Jaksoa varten on haastateltu Annan lisäksi myös Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijaa. Lisäksi lähteenä on käytetty Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuja.
4. Jaana: “Mietin, mihin pikkutyttöni oikein katosi”
Jaana joutui seuraamaan vierestä, kun hänen tyttärensä Annu sairastui päihderiippuvuuteen. Lopulta äidin pahin pelko kävi toteen: tytär kuoli. Kun huumeiden käyttö ja kokeilut yleistyvät, myös niiden aiheuttamat vakavat haitat lisääntyvät. Nuorten määrä kaikista huumeisiin kuolleista on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Enemmistö huumemyrkytyskuolemien uhreista on miehiä, mutta suurin osa alaikäisinä huumemyrkytykseen kuolleista on tyttöjä. Haastateltava esiintyy jaksossa etunimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen koko henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Jakson taustalla on käytetty lähteenä myös THL:n Huumetilanne Suomessa 2020 -julkaisua ja Ilta-Sanomien artikkelia “Kaksi nuorta kuolee huumeisiin joka viikko” (13.12.2022).
3. "Nea": “Toivoin huostaanottoa”
"Nea" sijoitettiin kodin ulkopuolelle 9. luokalla, kun tämän elämää värittivät vaikeat kotiolot, päihdeongelma sekä huumemaailman mukanaan tuomat vaarat. Vaikka “Nea” toivoi huostaanottoa, lopulta hän päätyi karkaamaan vanhemman miehen luokse. Vuosituhannen alkuun verrattuna lastensuojelun tarve on kasvanut ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut. Haastateltava esiintyy jaksossa toisella nimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen oikea henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Jaksossa on käytetty lähteenä myös THL:n Lastensuojelu 2022 -tilastoraporttia.
2. "Elina": “Mielenterveysongelmat ajoivat käyttämään huumeita”
Kun "Elina" ei saanut apua mielenterveysongelmiin, hän alkoi lääkitä itse itseään huumeilla. Ne toivat kuitenkin mukanaan vain uusia ongelmia. Miksei apua saa, vaikka sitä pyytää ja tarvitsee? Mielenterveysongelmat ovat päihteitä ongelmallisesti käyttävillä yleisiä. On arvioitu, että jopa yli puolella huumeita käyttävistä on jokin mielenterveyden häiriö, joka ei liity päihteisiin. Haastateltava esiintyy jaksossa toisella nimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen oikea henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
1. Liisa: “Päihteet ja väkivalta kulkevat käsi kädessä”
Uusi sarja naisista huumemaailmassa ja sen laitamilla alkaa! Ensimmäisessä jaksossa Liisa kertoo päihteiden ja väkivaltarikosten värittämästä elämästään. Meni vuosia ymmärtää, mistä kaikessa oli kysymys. Miksei edes oma perhe pitänyt selvällä polulla? Vaikka väkivaltaa tapahtuu kaikkialla, moni kokee, että päihdemaailmassa se on arkipäivää. Haastateltava esiintyy jaksossa etunimellä yksityisyytensä vuoksi. Hänen koko henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
