Sähkö tulee töpselistä - podcast
UUSIA JAKSOJA! Sähkö tulee töpselistä -podcast pureutuu kuumiakin kuumempiin ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja energia-asioiden teemoihin. Syksyn jaksoissa sukelletaan muun muassa hypetettyyn vetytalouteen, tekoälyn uhkiin sekä mahdollisuuksiin ja otetaan kantaan siihen, millä aikajänteellä ja kuinka rivakasti tarvitsemme vihreää siirtymää. Entä mikä rooli ydinvoimalla on suomalaisessa energiajärjestelmässä, kuinka matkanteko muuttuu sähköautoillessa ja kuinka liikkumisen hiilijalanjälkeä voidaan ylipäätään pienentää? Näkemyksiä kinkkisiin kysymyksiin jakavat energia-alan ja ympäristöasioiden asiantuntijat. Sarjan juontavat Harri Moisio sekä Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa. Voit tällä kertaa myös katsella osan jaksoista! Osallistu keskusteluun ja jaa meille oma kuunteluhetkesi somessa #sähkötuleetöpselistä. Seuraa myös Pohjolan Voimaa Twitterissä ja Instagramissa @PohjolanVoima.
51. Resilientti Suomi: Kuinka rakentaa kestävää ja toiveikasta tulevaisuutta?
Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ilmastonmuutokset, luonnon köyhtymisen, konfliktien ja muuttuvien arvostusten mukaan. Tulevaisuus huolestuttaa monia. Kuinka sitten rakennetaan toiveikasta sekä kestävää tulevaisuutta? Millaista uudelleenajattelua Suomi tarvitsee? Mitä tarkoittaa kulttuurinen kestävyys ja mikä on sekä kulttuurin että taiteen rooli resilientin Suomen rakentamisessa? Tässä Sähkö tulee töpselistä -podcastin päätösjaksossa syvennytään resilientin Suomen tulevaisuuteen sekä kulttuurin rooliin sen muodostamisessa. Mukana ovat KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan professori Arto O. Salonen. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
50. Ilmastokriisi ja yritykset: Kestävä liiketoiminta ilmastokriisin keskellä
Ilmastonmuutos haastaa yrityksiä kehittämään liiketoimintamallejaan ja teknologiaansa kestävämpään suuntaan. Muuttuva ilmasto tuo mukanaan uusia riskejä, jotka vaativat yrityksiltä sopeutumista ja ennakoivaa riskienhallintaa. Millaisia ilmastoriskejä yritykset kohtaavat ja miten niitä hallitaan eri toimialoilla? Mitä keinoja yrityksillä on hillitä ilmastonmuutosta ja samalla sopeutua sen seurauksiin? Entä miten uudet liiketoimintamallit ja vähähiiliset tuotteet voivat edistää kestävää tulevaisuutta? Tässä jaksossa keskustelemme yritysten ilmastoratkaisuista ja riskienhallinnan keinoista yhdessä Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mari Granströmin ja Metsä Groupin tutkimus- ja tuotekehityksestä vastaavan johtajan Katariina Kemppaisen kanssa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
49. Ympäristötraumat ja -ahdistus: Kuinka ylläpitää toivoa ja toimintaa?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä näkyvämpiä, ja monille ihmisille luonnonkatastrofit, lajikato sekä ympäristön jatkuva tuhoutuminen herättävät voimakkaita tunteita, kuten surua, pelkoa ja ahdistuneisuutta. Miten ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen vaikuttavat mielenterveyteen? Miten ympäristötraumat eroavat ympäristöahdistuksesta ja kuinka ne ilmenevät arjessamme? Miten ahdistusta voi käsitellä ja löytää voimavaroja toivoon, toimintaan ja jaksamiseen arjen keskellä sekä ilmaston eteen? Tässä jaksossa pureudutaan ilmastoahdistuken painaviin kysymyksiin asiantuntijoiden voimin. Vieraina ovat Ympäristöpolitiikan dosentti Minna Santaoja Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sekä ympäristöteologian tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
48. Voiko dialogi olla myös sumutusta?
Viherpesu on jo monelle tuttu käsite ja moni taho onkin saanut lokaa niskaan siitä, että on yrittänyt paketoida toimintaansa kestävämmällä ja vihreämmällä käärepaperilla, vaikka todellisuus on voinut olla hitusen toista sävyä. Julkiseen keskusteluun on noussut myös dialogipesun käsite muiden pesujen rinnalle. Tänään pureudummekin siihen, mitä sillä tarkoitetaan. Eikö dialogi kuitenkin ole hyvä ja tarpeellinen asia? Voiko dialogia käyttää kyljen kiillotukseen? Tänään pesunkestävinä asiantuntijoina studiossa ovat keskustelemassa filosofi Kai Alhanen Dialogi Akatemiasta sekä Viestinnän eettisen neuvoston jäsenen Taru Nikulainen Brunnen Communications -viestintätoimistosta. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
47. Pumppuvoimalat osana tulevaisuuden sähköjärjestelmää
Säätökykyisen energian merkitys kasvaa Suomessa, kun siirrytään fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin. Yksi osaratkaisu tähän on pumppuvoima. Suomessa onkin tällä hetkellä meneillään useampia pumppuvoimalahankkeita. Miten pumppuvoimalat toimivat? Minkälainen merkitys niillä on osana sähköjärjestelmää? Mitkä ovat pumppuvoiman edut? Entä sitten haasteet? Jaksossa keskustellaan myös Pohjolan Voiman pumppuvoimalahankkeesta, jota suunnitellaan Kemijärven Askanaapaan. Mukana keskustelemassa ovat Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila ja Pohjolan Voiman tuotannon kehityksen päällikkö Markus Pyykönen. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
46. Mihin suuntaan USA:n energiapolitiikka on menossa?
Yhdysvaltojen osuus maailman ilmastopäästöistä ja energiankulutuksesta on merkittävä. Näin ollen USA:n energiapolitiikalla on valtava vaikutus koko muuhun maailmaan ja ilmastonmuutokseen. Minkälainen rooli USA:n keskushallinnolla ja istuvalla presidentillä on energiapolitiikassa? Minkälaisia vaikutuskeinoja tavallisella kansalaisella on? Mihin suuntaan USA on menossa fossiilisen energian ja toisaalta puhtaiden energiamuotojen suhteen? Studiossa näkemyksiä ja tulevaisuudenkuvia jakamassa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Helsingin yliopiston dosentti ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Tällä kertaa Harri Moisio juontaa jakson yksin. Jakso on nauhoitettu elokuussa 2024, hyvissä ajoin ennen USA:n presidentinvaaleja.
45. Miten sää vaikuttaa sähkön hintaan?
Suomessa ollaan erittäin kiinnostuneita säästä, ainakin suomalaisten käymän small talkin perusteella. Ensimmäisenä lomareissulta palaavalta kysellään säästä, ja talvi aina yllättää ainakin pääkaupunkiseudun autoilijat. Mutta miten säätä ennustetaan? Kuinka tarkasti sitä todellisuudessa voidaan edes ennustaa? Entä mitä tarkoittaa datan käyttäminen sään ennustamisessa? Tässä jaksossa mennään small talkia syvemmälle sääkeskusteluun ja avataan muun muassa, mitä hyötyä sään ennustamisesta on sähköntuotannossa. Studiossa säiden saloja selvittämässä ovat tutkimusprofessori Anders Lindfors Ilmatieteen laitokselta sekä Vaisalasta sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja Jarkko Sairanen. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
45. Kuinka aivoja voi huijata motivoitumaan?
Aivot huijaavat meitä ja me huijaamme aivojamme. Voimme huijata niitä motivoitumaan, kiinnostumaan ja jaksamaan. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, millaisia temppuja aivot meille tekevät ja kuinka voimme oppia tunnistamaan nämä temput. Millaisia vaikutuksia tunteilla ja hormoneilla on ajatuksiimme ja mitä voi seurata, jos emme välillä kyseenalaista omaa ajatteluamme? Jaksossa jaetaan vinkkejä aivojen hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, millaisilla elintavoilla aivot pidetään terveinä. Onko ristikkojen rustaaminen todella tarpeellista ja mikä olisi parasta työtä aivoille? Entäpä hybridityön vaikutukset aivoihin ja kuinka työelämässä voitaisiin paremmin huomioida aivojen hyvinvointi? Tässä jaksossa Harrin ja Riitan kanssa sörkkimässä aivoja ovat professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologi Joni Martikainen.
44. Miksi yritykset tekisivät vapaaehtoisesti hyvää?
Vapaaehtoistyö on kasvava trendi yrityksissä. Sitä tekemällä pääsee auttamaan muita ja vieläpä työajalla. Mutta tekevätkö yritykset vapaaehtoistyötä vain kiillottaakseen imagoaan? Mikä yhteiskunnassamme on muuttunut, kun yritykset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kuuluisiko yritysten kuitenkin keskittyä vain omaan ydinosaamiseensa? Entä miten yritykset voisivat kantaa sosiaalista vastuuta konkreettisesti oman toiminnan ulkopuolella? Tässä jaksossa Harrin kanssa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista yrityksille ovat keskustelemassa vapaaehtoistyö Commu appin perustaja Sami Ekmark sekä Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela.
43. Millainen on ratkaisu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen?
Suomi on ensimmäinen maa, jossa aletaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva Oy on edelläkävijänä kehittänyt ratkaisun, jossa käytetty ydinpolttoaine viedään kapseleissa peruskallioon louhittuihin tunneleihin. Loppusijoittamisen on määrä alkaa pian. Minkälaisilla kriteereillä loppusijoituspaikka on valittu? Miten käytetyn ydinpolttoaineen vienti peruskallioon käytännössä tapahtuu? Millaisia riskejä prosessiin liittyy ja miten niitä hallitaan? Studiossa ratkaisuista kertomassa ovat Posivan kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Jalonen sekä Posivan päägeologi Antti Joutsen, jotka avaavat pitkällistä kehitystyötä loppusijoitushankkeen taustalla. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
41. Ketkä ovat häviäjiä vihreässä siirtymässä? Onko vihreällä siirtymällä myös häviäjänsä ja haittavaikutuksensa?
Ilmastonmuutoksen kannalta puhtaita energiantuotantotapoja kehitetään jatkuvasti, mutta niiden alulle saattaminen tuo mukanaan jopa haitallisia vaikutuksia. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä vihreässä siirtymässä ja miten tasataan tietä heille, joihin vihreä siirtymä sattuu? Entä miten ratkaistaan mahdolliset intressiristiriidat? Jaksossa ympäristöpolitiikan dosentti Itä-Suomen yliopistosta ja Ajatuspaja Alkion tutkija Susanna Myllylä sekä ympäristökonfliktien hallinnan professori Itä-Suomen yliopistosta ja Akordi Oy:n toinen perustaja Lasse Peltonen. Vieraat pohtivat, kuinka vihreä vihreä siirtymä todellisuudessa on. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta. Susanna Myllylä osallistui jakson äänityksiin etänä.
39. Energian geopolitiikka - pitäisikö Suomen olla energiaomavarainen?
Merkittävä osa vihreän siirtymän kannalta tärkeistä teknologioista, tuotantoketjuista ja luonnonvaroista on Kiinan hallussa. Viime vuosien tapahtumista huolimatta Suomella on edelleen riippuvuutta myös Venäjän suuntaan. Pitääkö olla huolissaan? Mitä Kiinan valta-asema tuotannossa ja markkinoilla tarkoittaa muulle maailmalle? Onko Suomella edellytyksiä edellytyksiä energiaomavaraisuuteen? Mitä tarkoittaa Euroopan strateginen autonomisuus, ja voidaanko se saavuttaa? Tänään kurkistuksen energian geopolitiikkaan kuulijoille tarjoilevat Centre for Research on Energy and Clean Airin johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö.
38. Koskettaako vesikriisi muka tuhansien järvien maatakin?
Elämme sinisellä planeetalla, mutta koko maapallon vesivarannoista ihmisen käyttöön kelpaavaa vettä on alle 1 %. Edes tuhansien järvien maan vesivarat eivät ole ehtymättömät ja Suomikin on osallinen kansainvälisessä vesikriisissä. Mitä meidän tavallisten mökkijärvellä soutelevien suomalaisten tulisi ajatella kaikesta tästä ja miksi me emme saa Itämerta puhdistettua? Jaksossa maailman vesitilanteesta keskustelevat ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksen kansainvälisten vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara sekä strategiajohtaja Pieta Jarva Baltic Sea Action Groupista. He muistuttavat kaikkia siitä, että Suomessakaan vettä ei ole loputtomasti tuhlattavaksi. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
36. Metsä vastaa, kuin sinne huudetaan - Monimuotoisuus toimivan metsäteollisuuden lähtökohtana
Metsä tuntuu olevan monille suomalaisille jopa sydämen asia. Metsästä keskustellessa syntyy vastakkainasettelua: onko luonnon monimuotoisuus ristiriidassa talouskasvun kanssa? Miksi avohakkuut kuulostavat tänä päivänä monille jopa kirosanalta? Miksi Suomessa kulotetaan eli kohdennetusti poltetaan metsiä tarkoituksella? Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuusohjelmasta vieraana jaksossa on kertomassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Sitä, miksi avohakkuut eivät automaattisesti ole huono asia, selventää Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
35. Miten tehdä energia-alasta hohdokas - myös nuorten mielestä?
Kuinka saadaan nuoret ja erityisesti Z-sukupolvi innostumaan energia-alasta? Voisiko ilmastokysymysten esiin nostaminen ja niihin pureutuminen toimia houkuttimena? Energia-alallahan pääsee pelastamaan maailmaa, mikä voisi olla sen kiinnostavampaa! Jaksossa Energiateollisuus ry:n työelämäasiantuntija Henna Hirvonen ja Nuorisotutkimusverkoston dosentti Lotta Haikkola muistuttavat energia-alan olevan monipuolinen ala, jolla tarvitaan insinöörien lisäksi myös kaupallista, juridista ja jopa humanistista osaamista. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
37. Oravat varastoivat käpyjä, ihmiset energiaa, mutta miten sitä varastoidaan?
Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat. Tuotantomäärien vaihtelun vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan lisääntyvissä määrin energian varastointia. Onko energian varastointi vastaus sähkömarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin? Millaisia varastointitapoja on tällä hetkellä käytössä? Entä millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä tulevaisuuden varalle? Miten niiden avulla voidaan edistää siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää? Jaksossa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta sekä teknologia- ja projektipäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta kertovat myös vinkkejä siihen, kuinka tavalliset kansalaiset voivat varastoida energiaa omiin tarpeisiinsa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
34. Puhaltavatko yrityskulttuurissa ja johtamisessa muutoksen tuulet?
Mistä syntyy innostava yrityskulttuuri ja miten se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen? Miten osaamista johdetaan ja miten sitä pitäisi johtaa? Kuinka johtamisessa pitäisi ottaa huomioon yksilölliset eroavaisuudet ja monimuotoisuus? Jaksossa vieraina ovat Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen lehtori Hertta Vuorenmaa ja Henley Business Schoolin toimitusjohtaja Paula Kilpinen, jotka pohtivat, minkälaisiin suuntiin johtaminen ja yrityskulttuuri kehittyvät tulevaisuudessa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
33. Miten liikkumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää?
Mitkä ovat yleisimmät tekijät, jotka vaikuttavat yksilön liikkumisen hiilijalanjälkeen? Entäpä mikä rooli kunnilla on, jotta hiilijalanjälki pysyisi kurissa? Onko ylipäätään nopean ja tehokkaan paikasta paikkaan siirtymisen halusta mahdollista ja jopa tarpeellista päästää irti? Jaksossa hiilijalanjäljen pienentämisen haasteista sekä mahdollisuuksista keskustelemassa ovat Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna sekä Tampereen yliopiston professori sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ryhmän johtaja Heikki Liimatainen, jotka antavat vinkkejä siihen, miten oman liikkumisen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
32. Ensin innostumme energiantuotantomuodosta, sitten tuomitsemme sen. Mikä nyt on hyvää, mikä ei?
Ympäristökeskustelua käydään sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon näkökulmasta. Mahtuuko keskusteluun energiapolitiikasta ja energiantuotannostakin vain yksi asia kerrallaan? Turve oli ensin hyvä, sitten ei. Tuuli oli hyvis, nyt se alkaa olla myös pahis. Miksi aurinkovoima on nyt pinnalla ja mikä juju siihen sisältyy? Entä hypetetäänkö vetyä sittenkin ihan liikaa? Jaksossa Tere Vadén BIOS-tutkimusyksiköstä sekä ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta pohtivat myös, onko olemassa likaista energiaa ja vähemmän likaista energiaa. Onko puhdas energia sittenkin vain illuusio? Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
31. Mikä on yritysten vastuu luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä?
Miten luontokato ja ilmastonmuutoksen ehkäisy nivotaan yhteen? Mikä taas on yritysten vastuu ja asema luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä? Missä on matalalla roikkuvia hedelmiä ja mitkä niistä voitaisiin poimia heti? Jaksossa hedelmällistä keskustelua luomassa ovat Energiateollisuuden energiatuotannon asinatuntija Heidi Lettojärvi sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Tiina M. Nieminen, jotka avaavat mitä kannustimia voidaan tarjota yrityksille, jotta ne osallistuisivat aktiivisemmin luontokadon hidastamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ohjelman juontavat Harri Moisio ja yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaa Pohjolan Voimasta.
