BIOS-podcast
Podcast ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutuksesta yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Äänessä BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ja vaihtuvat vieraat. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Jinglet: Tuomas A. Laitinen
Ohjelma BIOS-podcast on Suplassa avoimen RSS-syötteen kautta. Ohjelman kuvaukset, kuvat ja muut tiedot ovat ohjelman omaisuutta. Ilmoita sopimattomasta sisällöstä tästä!
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 6: Metsä
Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava. LISÄLUKEMISTOA: BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931 Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121616 Teollisuuden vähähiilitiekartat: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Metsäpodcast: https://soundcloud.com/biosresearch/sets/metsapodcast Uusi metsäkirja: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/uusi-mets%C3%A4kirja Bioenergian vaikutus ilmastopäästöihin: https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Soimakallio_Arktinen_murros_s91-124.pdf ELY-keskusten perustelut vetäytymiselle PEFC-sertifikaatista: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44977/PEFC_PERUSTELUT_ELY-keskusten_VET%C3%84YTYMISELLE.pdf/eefd144a-88f4-c3b2-fdc0-35519f4ec8ee?t=1619180870752 Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys Osa 1: https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/ Osa 2 https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 7: Kestävyystiede
Kestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle. LISÄLUKEMISTOA: Mooney et al. 2013 https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110 Kates et al. 2001 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1059386 Liu et al. 2015 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1258832 Folke et al. 2016 https://www.jstor.org/stable/26269981 Meadows: Thinking in systems https://www.adlibris.com/fi/kirja/thinking-in-systems-9781603580557 Barnosky et al. 2017 https://www.science.org/doi/10.1126/science.aah4787 Barnosky et al. 2014a https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019613516290 Barnosky et al. 2014b https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019614533670 Lyons et al. 2016 https://www.nature.com/articles/nature16447 Kaaronen et al. 2021 https://www.ecologyandsociety.org/vol26/iss3/art2/ Fraser et al. 2022 https://www.nature.com/articles/s41467-022-31595-8
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 5: Kulttuurinen muutos
Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa. LISÄLUKEMISTOA: Karoliinan BIOS-blogitekstit Tekojen ja valintojen merkityksistä (8.6.2019)https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/, Kulttuuri ja kestävyysmurros (2.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-ja-kestavyysmurros/ ja Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa (9.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-suomalaisessa-luonnonvarahallinnassa/ sekä Karoliinan ja Emma Hakalan yhdessä kirjoittama Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta (7.12.2023) https://bios.fi/elonkirjo-ja-kulttuuri-osana-kokonaisturvallisuutta/ . Karoliinan ja Paavo Järjensivun puheenvuoro Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri Niin & näin -lehden numerossa 3/24 https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/. BIOS-tutkijoiden katsaus Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö -lehden numerossa 49:2 (2020) https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97341. Karoliinan suomenkieliset metsätekstit: tutkimusartikkeli ”Metsän esteettinen toimijuus Jouni Tossavaisen Metsännenä-runokokoelmassa ja ekosysteemipalvelukirjallisuudessa” Ympäristömuutos ja estetiikka -antologiassa (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, Suomen Estetiikan Seura, 2022) https://helda.helsinki.fi/items/48dda2cd-4607-4c6a-aa93-294780770b52 sekä essee Metsän poeettinen kuvaus – luonnos Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen Metsä-teemanumerossa (2020, 17:4) https://journal.fi/avain/article/view/102233.
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate
Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat. LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/ | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434 | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 3: Ympäristöturvallisuus
Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä voiko lisääntyvästä ympäristöön liittyvästä turvallisuuspuheesta olla myös jotain haittaa? Hakala (ym.), Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163384 Hakala, Emma (2020). Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Kosmopolis, 50 (3):8-22. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/144017896/EmmaHakala_Suomi_ja_ilmastoturvallisuus_korjattu.pdf Hakala, Emma & Räisänen, Helmi (2022). Tarjoaako kokonaisturvallisuus keinot ympäristömuutokseen varautumiseen. Politiikasta, 29.3. https://politiikasta.fi/tarjoaako-kokonaisturvallisuus-keinot-ymparistomuutokseen-varautumiseen/ Hakala, Emma (2023) Climate change and security: Preparing for different impacts. FIIA Briefing paper 369 https://www.fiia.fi/julkaisu/climate-change-and-security Lähde, Ville, Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? https://bios.fi/mita-ymparistoturvallisuus-voisi-tarkoittaa/ BIOS, Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa https://bios.fi/ympturvallisuus-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikassa/
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 2: Talouskasvu
Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia. LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/ Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/
12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 1: Teollisuuspolitiikka
Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu. LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/
12 käsitettä maailmasta. Jakso 12: Ekologinen jälleenrakennus
Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä. BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta: BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto https://eko.bios.fi/ BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto https://kojelauta.bios.fi/ BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf BIOS, Suomen teollisuuden uudistumispolut https://bios.fi/suomen-teollisuuden-uudistumispolut/ BIOS, Tiedevetoinen suunnittelu -elokuva https://vimeo.com/962148931 Paavo Järvensivu, Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi? Teoksessa Elämän vuoksi Paavo Järvensivu ym., Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/124766 Paavo Järvensivu & Karoliina Lummaa, Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/ Paavo Järvensivu & Tero Toivanen, Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella? Teoksessa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero toivanen, Tavoitteena reilu ja kestävä talous https://www.sitra.fi/julkaisut/tavoitteena-reilu-ja-kestava-talous/ Paavo Järvensivu ym., Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys https://journal.fi/sla/article/view/83011/47109 Karoliina Lummaa & Ville Lähde, Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kasvatus-ekologisen-jalleenrakennuksen-aikakaudella-opetuksen-ja-kasvatuksen-asiantuntijat-kokoontuivat-huhtikuussa-kaivolla/ Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde, Ekologisen jälleenrakennuksen haaste https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/05/Toivanenal_ekologisen-jalleenrakennuksen-haaste-.pdf Tero Toivanen ym., Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Tero Toivanen & Ville Lähde, Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793/92634 Tere Vadén ym., Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista https://journal.fi/tt/article/view/109240/64105 WISE-hankkeen sivusto https://wiseproject.fi/ Muuta lukemistoa: Luke, Kasviproteiini kasvun tiellä https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf Purvis et al., Three Pillars of Sustainability: in search of conceptual origins https://www.timothyawise.com/feeding-the-world-myths-and-challenges Stockholm Resilience Center, Sustainability Wedding Cake https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html
12 käsitettä maailmasta. Jakso 11: Monikriisi
Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä? LISÄLUKEMISTOA: Ville Lähde, The Polycrisis https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times Ville Lähde, Mitä on monikriisi? https://bios.fi/mita-on-monikriisi/ BIOS, Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/ Paavo Järvensivu, Suunnittelu ja luova sopeutuminen monikriisissä: oppeja koronapandemiasta https://wiseproject.fi/suunnittelu-ja-luova-sopeutuminen-monikriisissa-oppeja-koronapandemiasta/ Adam Tooze, Being realistic in a polycrisis https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-313-being-realistic-in
12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: Antroposeeni
Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju. LISÄLUKEMISTOA: BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837 Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun) https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan? https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1 Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/ Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325 Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950 https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/ Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene. https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493 Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636 Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/
12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistys
Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena. Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/ Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/ Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan” https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/ Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/ Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/ Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella? https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/ Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/
12 käsitettä maailmasta. Jakso 8: Peritty tilanne
Tässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty tilanne rajoittaa: kaikki ei ole mahdollista. Realismin rajoja ei kuitenkaan tule ottaa annettuna. Toisaalta nimittäin olemme myös perineet uusia taitoja, ajatuksia ja tietoa, jolla maailmamme luutuneita rakenteita vastaan voi kamppailla. LISÄLUKEMISTOA: Haila & Dyke (toim.), How Nature Speaks https://www.dukeupress.edu/how-nature-speaks Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ Yrjö Haila & Ville Lähde, Luonnon poliittisuus: mikä on uutta? http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf
12 käsitettä maailmasta. Jakso 7: Ruokajärjestelmä
Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille. LISÄLUKEMISTOA: Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/ Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663 Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/ Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/ Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin https://kehityslehti.fi/12138/ Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question? https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/ Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen? https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/ Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/ Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/ Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479 Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä? https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää? https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348 Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1 Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077 Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food? https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food Feed: A Food System Podcast https://tabledebates.org/podcast SUOMALAISTA TUTKIMUSTA Ruokavarma https://www.ruokavarma.info/ JustFood https://www.justfood.fi/fi-FI RuokaMinimi https://projects.luke.fi/ruokaminimi/
12 käsitettä maailmasta. Jakso 6: Väestö
Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista. Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta Lisälukemistoa: BIOS-uutiskirje 2/2024: Vuosisadan jälkipuoliskon päästökehityksestä https://bios.fi/uutiskirje-2-2024/ Ville Lähde, “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen” https://kehityslehti.fi/vain-pehmeat-keinot-tehoavat-vaestokehitykseen/ Ville Lähde, “Väestönkasvun perusasiat haltuun” https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/ Ville Lähde, “Lähteekö syntyvyys uudelleen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä.” https://bios.fi/lahteeko-syntyvyys-uuteen-nousuun-vauraissa-maissa-ei-silta-nayta/ Ville Lähde ja Tero Toivanen, “Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset” https://bios.fi/petteri-taalaksen-virheelliset-vaestonakemykset/ Ville Lähde, “Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus” https://bios.fi/korona-kitkee-liikakansoitusta-evan-kummallinen-kyselytutkimus/ Ville Lähde, “Ilmastonmuutos ja väestönkasvu” (Ylen keskusteluohjelma) https://areena.yle.fi/podcastit/1-4522997 BIOS, “Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö” https://bios.fi/huoltosuhde-ei-ole-vain-taloudellinen-yhtalo/ Adam Tooze, “Youth Quake. Why African Demography Should Matter to the World” https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-121-youth-quake-why-african Our World in Data – Population Growth https://ourworldindata.org/population-growth Marcus Lu, “When Will the Global Population Reach Its Peak?” https://www.visualcapitalist.com/when-will-the-global-population-reach-its-peak/ Helen Davidson, “China population decline accelerates as birthrates hit record low” https://www.theguardian.com/world/2024/jan/17/china-population-decline-accelerates-as-birthrate-hits-record-low Podcast “Are There Too Many People?” (Thomas Malthusista) https://www.listennotes.com/podcasts/past-present-future/are-there-too-many-people-GeaD6PKlZX2/
12 käsitettä maailmasta. Jakso 5: Ympäristöongelma
Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin? Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta Lisälukemisto: BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/ BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?” https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/ BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?” https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ BIOS-podcast https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?” https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/ Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf Jason Hickel, “A Response to McAfee” https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/ Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?” https://bios.fi/dasguptan-raportti/ Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä” http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka” https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/ Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla” https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/ Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä” https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/ Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’” https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890 Wim Carton, Carbon Unicorns https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices” https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries” https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html “Donitsitalous” https://www.donitsitalous.fi/ Guardianin juttu muovin kierrätyksestä https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste
12 käsitettä maailmasta. Jakso 4: Niukkuus
Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta Lisälukemisto: Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/ Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663 Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ Bendixen et al. Time is running out for sand https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4 Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/ Keen, What economists get wrong about climate change https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970 Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub Nobel, America’s Radioactive Secret https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/ Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19) https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116
12 käsitettä maailmasta. Jakso 3: Tarpeet
Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi hahmottaa ekologisen jälleenrakennuksen luonnetta. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta Lisälukemistoa: BIOS, Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/ Hirvilammi et al., Kohtuuden rajat? https://research.aalto.fi/en/publications/kohtuuden-rajat-yksin-asuvien-perusturvan-saajien-elintaso-ja-mat Knuuti, Kehitysapua köyhiltä rikkaille https://maailmankuvalehti.fi/2023/1/pitkat/kehitysapua-koyhilta-rikkaille-hyodymmeko-koyhista-maista-enemman-kuin-ne-hyotyvat-avustamme/ Lummaa, Tekojen ja valintojen merkityksestä https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/ Lähde, Mitä Dasguptan raportti sanoo ympäristöstä ja taloudesta? https://bios.fi/dasguptan-raportti/ Lähde, Yksilökeskeisyys vie silpputiedon viidakkoon https://www.villelahde.fi/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon/ Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416 Laakso & Aro (toim.) Planeetan kokoinen arki https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/planeetan-kokoinen-arki/4047613 A Good Life Within Planetary Boundaries -sivusto https://goodlife.leeds.ac.uk/ Beyond Primary Energy -raportti https://assets-global.website-files.com/62b9fb2aad2275b3dcfe568b/64a6e7c8bf3662ad7a43a57f_Rapport_Efficacite%CC%81_Energe%CC%81tique_V3.pdf Bärnthaler & Cough, Provisioning for sufficiency https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15487733.2023.2218690 Creutzig et al. Deman-side solutions to climate change mitigation consistent with high levels of well-being https://www.nature.com/articles/s41558-021-01219-y Fanning & Hickel, Compensation for atmospheric appropriation https://www.nature.com/articles/s41893-023-01130-8 Millward-Hopkins et al. Providing decent living with minimum energy https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378020307512 Ritchie, There are many reasons to invest in women’s education. Reducing CO2 emissions isn’t one of them. https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/co2-and-fertility-rates Ritchie, Electrification is efficiency: the world will need less energy after the transition https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/electrification-energy-efficiency Ritchie, How much does aviation contribute to climate change? https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo Wiedmann et al. Scientists’ Warning on Affluence https://www.nature.com/articles/s41467-020-16941-y Zipper, Why Norway – the poster child for electric cars – is having second thoughts https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo
12 käsitettä maailmasta. Jakso 2: Aineenvaihdunta
Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen Lisälukemistoa: BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/ BIOS-tutkimusyksikkö, Mitä on vetytalous? https://bios.fi/mita-on-vetytalous/ Ville Lähde, Historian kattoteorian lähteillä https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-kattoteorian-lahteilla Ville Lähde, Historian tuhojen peili? https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-tuhojen-peili Ville Lähde, Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta, mitä se on? https://bios.fi/yhteiskunnallinen-aineenvaihdunta-mita-se-on/ Antti Salminen & Tere Vadén, Energia ja kokemus https://netn.fi/fi/julkaisu/energia-ja-kokemus Tere Vadén, Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2020/09/netn192-08.pdf Kuunneltavaa: Fall of Civilizations -podcast https://fallofcivilizationspodcast.com/ Keskustelussa käsiteltyjä tutkimuksia: Emily Elhacham et al., Global human-made mass exceeds all living biomass https://www.nature.com/articles/s41586-020-3010-5.epdf?sharing_token=oKstYatwdRZCrAcTagRco9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MLvUZ1C0L35yEQYHf_pwmiKx-xqIzWDg-_bH8WmUJdQoZLCBiHLXRNcMkwwfyHzDlvbTD_X95ClCD9Dm1NwHnTBkKIUxBD2Z0BK9pVkFQp8A6pDOnfvxsUdUyN6-ztR4JSB7SZTjhuQ5h-JMnVNrZI0zJNWtN8pMWhqeq7dNrJP7Frh33-jSshBuScIQVzClI%3D&tracking_referrer=www.smithsonianmag.com Helmut Haberl et al. Contributions of sociometabolic research to sustainability science https://epub.boku.ac.at/obvbokoa/content/titleinfo/3787012/full.pdf Yrjö Haila, How Tightly is the Human Political Society Anchored in Nature? https://www.yhys.net/how-tightly-is-the-human-political-society-anchored-in-nature/ Magnus Nyström et al., Anatomy and resilience of the global production ecosystem https://www.nature.com/articles/s41586-019-1712-3 Hannah Ritchie, Wild mammals make up only a few percent of the world’s mammals https://ourworldindata.org/wild-mammals-birds-biomass Anke Schaffartzik et al., The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375797/ Tere Vadén et al., To continue to burn something? https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214629619303007
12 käsitettä maailmasta. Jakso 1: Elämä
Mitä on elämä? Miksi planeetta, jossa on elämää, on niin ainutlaatuinen paikka? Elämä ei vain saavu jonnekin, vaan se muokkaa väistämättä ympäristöään ja ylläpitää oman olemassaolonsa edellytyksiä. Tämä on yhteistä kaikelle elämälle, myös ihmisen toiminnalle, mutta miten ajatella ympäristökriisiä tämän valossa? Vahva erottelu luonnollisen ja luonnottoman ei auta – sillä ympäristöongelmat ovat mahdollisia taustalla olevien luonnonprosessien vuoksi. On pureuduttava yksityiskohtaisemmin siihen, millaisia vaikutuksia ihmisyhteisöjen toiminnalla on ollut ympäristöönsä, eri aikoina ja eri alueilla. Kun tavoitellaan kestävämpää elämää, ei tule pyrkiä vakaaseen tasapainoon vaan kykyyn muuttua, sopeutua ja muokata itseään. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen https://bios.fi/podcast-sarja-kaksitoista-kasitetta-maailmasta Lisälukemistoa: Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/ Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ Antti Salminen ja Tere Vadén, Elo ja anergia https://netn.fi/fi/kirjat/elo-ja-anergia Vaclav Smil, Energy in Nature and Society https://mitpress.mit.edu/9780262693561/energy-in-nature-and-society/
BIOS-festivaali (puheohjelma)
Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy. 0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa) 0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde) 0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli 1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok) 1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki) 2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas) 2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit
